Nsima-juttua ette enää löydä netistä. Onneton muzungu meni ja poisti koko bloginsa www:n syövereistä. Ja mielestäni ihan aiheesta. Aika kovaa tekstiä sai sinänsä ilmapäinen tyttö jutustaan. No, lähetinhän minäkin sinne palautekirjoituksen. Teeskentelin suuttunutta malawilaista, mutta menivät toimituksessa tekemään toimituksellisia ratkaisuja tekstilleni. On se kumma että lauseet "Kuolema kaikille jauhonaamoille" ja "Jos vapahtajallamme Jeesuksella Kristuksella olisi ollut vain mahdollisuus, olisi Hänkin syönyt pelkkää nsimaa" aiheuttavat Internetin puutarhassa sensuurin Fiskarsien napsahduksen.

Ei mitään uutta. Vähän on sellaista "Mitä vittuu mä täällä teen, miten jouduin pönttöön vihreeseen?"-fiilistä ilmassa. Varsinkin tuo pyöräilijähomma on rasittanut. Samanlaisia tarinoita on kuullut ihmisiltä viikon aikana monia. Paras oli japanialaisella Shizukalla. Oli fillaristi kaatunut omia aikojaan hänen pysähdyksissä olleen autonsa eteen. Paikalle oli rynnännyt pusikoista lukuisa määrä paikallisia, ja rahaahan siinäkin oltiin ruvettu heti vaatimaan. Olivat porukalla oikein seuranneet Shizukan asuinrivarille ja pitäneet leiriä neljä tuntia compoundin portilla. Vasta vartijafirman lisäjoukot olivat saaneet köörin hajaantumaan.

Ohjeeksihan täällä annetaan azunguille näissä tapauksissa että "jatka vaan matkaa". Seuraavalla kerralla sen teenkin. Aivan saletisti. Kuullostaa karulta, mutta näin se vaan on.

Tänään expat-osakunta järjestää meidän naapurissa toogabileet. "Tooga! Tooga! Tooga!" Taidan mennä Deltajengin Platona paikalle...

Loopua viikon vaan sinne.