että pääsi se Juhannuksenjälkeis-henkissä ollaan postaus unohtumaan. Eli täällä ollaan.

Pikkuhiljaa alkaa ahdistelemaan ajatus paluusta. Liput muutettiin samassa vähän pidemmälle elokuuhun kun pienelle hankittiin hänen omansa. Jumaleissön! 150 yleiseurooppalaista (pl. Ruotsi ja muut kehitysmaat jotka epäreilusti omaan valuuttaansa nojailevat) maksoi sylipaikka Afrikan lämpimään sydämeen. Mutta ei auttanut, maksettava oli.

Mistä päästäänkin seuraavaan riesan aiheeseen. Passiin nimittäin.

Likalle pitäisi mokoma kanssa hommata. Olisiko kenelläkään vinkkiä miten kuusiviikkoisen saa katsomaan kameraan silmät auki ja suu kiinni? Ja vielä niinkuin kenollaan olematta?

Itsellänihän menee myös moinen proopushka vanhaksi, eli uusi pitää hommata. Närästää. Sitä pitää maanantaista alkaen antaa sormenjäljet sinisille sedille että pääsee maasta pois. Mites kun minun kasvatuksella/ymmärryksellä sormenjälkiä on aina kyselty vaan rikollisilta?

Jotain kulttuurierojuttuja oli kanssa mielessä, mutta eipähän iske ihan just nyt aivoon ne. Karonkan jatkot tekee semmoista. Onnea Herr Doctorin parantaville käsille vielä kerran. Toivottavasti on krapeli aamulla. Hänellä siis, ei minulla.