Nyt ei taas ole täällä sympatiaa jaossa. Niin että älä lue eteenpäin jos kehitysmaasta poikkipuolisten sanominen alkaa kutittamaan.

Kuten varmaan kaikki tiedätte, käytti USA Chavezin Hugon mukaan tektonista asettaan Haitilla ja jälki on ollut sen mukaista.

Kuten varmaan tämän blogin lukijoina tiedätte, on täällä Malawissakin järissyt nyt kuukauden ajan säännöllisen epäsäännöllilsesti. Isoimmassa paukahduksessa tuli kolme kuollutta kun pohjoisessa erään koulun asuntolan katto rysähti sisään. Se ei ole millään tavalla väheksyttävää. Kuolleita ei saa takaisin.

Mutta:

Nyt täällä on lehdissä kitinää. "While the World is fixated by the horror in Haiti, little attention has been paid to at least 30 earthquakes that have rocked Malawi in the past month."

Jumalauta!

Tuota stoorin aloitusta seuraa sitten kauheuksien luettelua: pohjoisessa lapset joutuvat käymään nyt paikoin koulua puun alla koska koulutalo on rikki, teissä on halkeamia, taloista on kattoja ja seiniä romahdellut. Ihmiset eivät ole uskaltaneet edes mennä pystyssä pysyneisiin taloihinsa hakemaan vaatteitaan. Ei vaikka viimeinen järistyksistä tapahtui jo rapia kuukausi sitten. Se on kuulemma ilmastonmuutos tai Jumala joka nyt koettelee... Nyt kuulemma satoja tuhansia malawilaisia elää epävarmuudessa kun ei tiedetä onko alue turvallinen ihmiselämälle.

Hallitus ilmoitti heti kärkeen että siellä on pohjoisessa 250 000 ihmistä tienpäällä näiden järistysten vuoksi. Mitä sitten, että väestönlaskennassa Karonga districtin koko väkimäärä on alle tuon. Koulua käydään Malawissa erittäin yleisesti akaasian tai baobabin alla (mikä ei tietystikään ole suotava asiantila, mutta ei sen täällä pitäisi minkäänlaisen katastrofin merkkejä täyttää.) Romahtaneet talot... Niin. Siinä on pienen pieni ero verrattuna betonielementtien niskaan tulossa kuin jos savitiiliseinä murtuu. Ilmastomuutoksen tietää täällä jokainen kadunmies, ja sehän on länsimaiden aikaansaama juttu... Tiestössä on holea joka puolella Malawia ihan ilman maanjäristystäkin.

Kotien menettäminen ja koulujen tuhoutuminen ovat pahoja asioita. En ole suivaantunut noille jutuissa haastatelluille malawilaisille. Heillä on varmasti syytä harmitukseensa.

Tätä lehdistön (ja siten myös hallituksen) kantaa mä en vaan voi sulattaa. Kaikesta paistaa läpi tietynlainen kateus. "Miksi me emme saa apua kun kerran Haiti saa?" Nation of semibeggars indeed. Kai ne hieroivat jo käsiään massiivisten avustuspakettien toivossa. "Pirun Haiti kun pilasitte hyvän suunnitelman..."

Pöyristyttää.

UNHCR:n kaverimme kertoi sählätessämme taas hyvän. Raja-asemalle oli tullut kuudenkymmenen somalin ryhmä, ja nämä olivat anoneet turvapaikkaa. Normaalistihan Etelä-Afrikkaan matkalla olevat pakolaiset marssivat rajoista yli jostain muualta kuin check pointilta. No, poliisi oli pidättänyt nämä, ja nyt somaleita syytetään laittomasta maahantulosta. Malawi on ratifioinut noita pakolaispykäliä, joten oikeasti tuo ryhmä olisi pitänyt passittaa pakolaisleirille (jossa he olisivat vetäneet henkeä jonkin aikaa ja jatkaneet sitten vähin äänin kohti SA:ta).

Kaverimme oli sitten ollut setvimässä tätä episodia hallituksen pakolaisvastaavan kanssa. Governmentin taho oli sanonut, että eiköhän me vaan katsella tätä juttua sormien läpi ja heitetä koko poppoo linnaan ja anneta vähän pamppua päälle. Näin siis oli kuulemma sanonut Malawin hallituksen pakolaisten hyvinvoinnista vastaava virkamies. Että jos siellä Suomessa napistaan Astrid Thorsin virkamieskunnan löperöydestä niin ei tämäkään mun mielestä ihan oikea linja ole.

Muuten täällä ollaan pelattu sählyä, mietitty tulevaa ja syöty chili con carnea.