"This parrot has ceased to exist."

Perjantaina käväisin illansuussa maksamassa kanavapaketin. En olekaan pitkään aikaan ajanut  mopolla Garden Citylle perjantairuuhkassa ja nyt sain taas kokemusta ihan tarpeeksi. Pääsin väistämään punaisia päin (tai no, mitään punaisia ollut. Liikennepoliisi se oli) ajanutta matkustajaa kuskaavaa bodaa. Meni semmoisen kahden sentin päästä ohi se motoristi. Mutta ähäpäs hälle: Ei mennytkään ohi kymmenisen metriä mun takana tulleesta tila-autosta. "Kerbooom" sanoi bodan kylki, "I can see my house!!!" sanoi bodan matkustaja ja "Kopsis mätkis" sanoivat liikennepoliisien pamput kun he ensitöikseen (ennen matkustajan vammojen tutkimista siis) opastivat motskarikuskille liikennesääntöjen merkitystä.

Jonotin maksamaan jalkapallokanaviani. Olin toisena jonossa. Edellinen asiakas lähti, otin askeleen kohti tiskiä... ja eteeni käveli sliipattu inkkari, puhelin korvalla "polopolopolo". Ei mitään tapoja ole sillä porukalla. No, uskoi se puhetta kuitenkin. Sain kehut toiminnastani tiskin takana olleelta likalta. Eivät pidä täkäläiset inkkareista, ja taitaa tunne olla molemminpuolinen.

Lähdin kohti kotia sillä alkoihan tulla jo hämärä. Hih. Mopon takarengas meni puhki!

Pari tuntia myöhemmin sisäkumi saatiin väliaikaisesti paikalle ja paineenkestäväksi joten ei muuta kuin pilkkopimeässä intialaisen etuvalon varassa kohti Mbuyaa. Oli melko kuumottavaa väistellä kaikkia pimeässä kaahaavia höyrypäitä. Eilen sitten tappelin tyhjentyneen takarenkaan irti moposta (ei se ollut kuin kolme pulttia mutta näillä työkalun sohloilla sai hetken siinä temuta) ja tänään Hajiran bodakuski jaagaa siihen uutta sisäkumia. Ei meinaan löydy 300/10 kokoisia normaaleista paikoista Kampalasta. Mopokauppaankin tulee uusia vasta parin viikon päästä.

Loppuun uutta matematiikkaa. 1 x 2 = 13.