Käytiin Empan kummipojan väen kanssa luistelemassa. Sellainen tekojäärata yleisöluisteluhan se oli. Aurinko paisteli ja kansaa oli paikalla lukuisasti. Vuokratuilla muoviluistimilla paasi ihan hienosti eteenpain, mutta nilkan liiallinen tuki esti takaperin luistelut ja "sirklaa sirklaa ja purista sillä perseellä normaalisti"-etenemisen. Emppa veteli siskonsa luistimilla, ja nähtiinhän se kuuluisa tulppikin lopulta. Itse en ketään (oman jääliikuntakoulutukseni vastaisesti) vetänyt pystyyn. Vaikka lähellä oli pari kertaa. Nimittäin: Hassua oli katsella kun saksalainen neljäkymppinen äijä tekee vaikutusta kaikkiin luistelemalla niin perkeleellistä vauhtia ihmismassassa vain kaatuakseen pienimmästäkin liian äkillisestä suunnanmuutoksesta. Ja näitä oli väen seassa kymmenkunta... Teki mieli puolen tunnin kohdalla pistää parille pahimmalle "vahingossa" vähän kapulaa rattaisiin. Mitäs täällä mölliköidessä. Joulutorit on taas nähty. Uskaltauduinpa Staat Operalla menemään jopa yhteen laitteeseenkiin. Lintsin Space Shot-tyyliseen tappohärveliin. Koska ilta oli jo pitkällä, antoi koneenhoitaja kansalle vähän ylimääräistä kyytiä. Siinä ja siinä oli etteivät nautitut glühweinit ja bratwurstit löytyneet Landwehrkanalista. Aamiainen kahvilassa Kreutzbergissä oli miellyttävää vaihtelua totuttuun. Eipä siinä etteikö Lilongwessakin aamiaista saisi, mutta onhan se vähän eri juttu kun listalla on muutakin kuin tomaattiliemipapua ja ranskalaista perunaa. Huomenna sitten "kotiin". Mitähän Zico-poika sanoo kun nähdään? Vetääkö herneen nenään vai tuleeko öyvöyvöy ilopissalla? Veikkaan jälkimmäistä. Frohe Weichnacht für Alle