Tänään meillä on joukkotuhottu muurahaispesiä ja kaadettu aitaa. Noista muurahaisista nyt niin haittaa olisi ollut muuta kuin että niitä pirulaisia olisi kohta ollut joka puolella. Aitaan sen sijaan oli pesiytynyt termiittejä, ja niiden kanssa me ei tulla millään juttuun. Turhahan tuo etu- ja takapihan välissä ollut keppiaita oikeastaan olikin, sillä eihän meillä ole backyardilla vuohia, kalkkunoita, sikaa ja mitä lieneen kameleita karkailemassa (niinkuin siis ennenvanhaan tässä talossa oli). Joten eikun päreiksi vaan ja tulta perään.

Puuma on ollut suivaantuneena koskapa rakentelin erilaisia etenemisesteitä likan kulkureitille.

ÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ! Hyvä Suomi! Missähän mun leijona-riipus on? Entä "Kiitos 1939-45"-hupparini?

Buhuhuhuuuuuu! Harmittaa vietävästi Ruotsin putoaminen mitalipeleistä. Vaikka kovemman vastuksen svedut ehkä kanukeille olisivat tarjonneet kuin mitä slovakit.

Politiikan rintamalta täällä kuuluu seuraavaa:

Hallitus jatkaa The Nation-lehden boikotointiaan. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan kustannusosakeyhtiö Bingu ja pojat perustavat maahan uuden valtiojohtoisen päivittäisen sanomalehden. Malawi Mail tulee olemaan tuon muutaman viikon sisään ilmestymään alkavan paperin nimi. Kädet syyhyten jo odotan moisen totuuden torven käsiini saamista. Eritoten talousuutiset tulevat olemaan varmasti varsin mielenkiintoisia.

Vähän silti ihmetyttää hallituksen herkkähipiäisyys. Jo nykyäänkin kaikki vähänkin negatiivisempi uutisointi on yleensä pienellä präntillä sisäsivuilla. Etusivulla on yleensä stooreja kyläpäälliköistä, jotka myyvät vesisadetta kuivuudesta kärsiville alueille. Ja toiset kyläbossit sitten ostavat näitä sadeosakkeita. Poliitikot istuvat lehtitalojen hallituksissa ja linjat käyvät kuumina poliitikkojen antaessa toimittajjille ohjeita juttujen kirjoittamiseen. Tästä huolimatta ei ole vieläkään ilmeisesti tarpeeksi totuudenmukaista uutisointi.

Eiköhän tästäkin toimenpiteestä voi päätellä mihin suuntaan täällä ollaan tahdissa marssimassa...