Koti-iskä tässä päivää. Sitä ollaan nyt muutettu norjalaisen Rogerin taloon. Herra lähti kohti vuonomaata lauantaina ja me alettiin kantamaan kamojamme tähän entisen poliisipäällikön ja varapresidentin väliin. Varapressa ei tosin enää asu muurin toisella puolella. Ei hirveästi moinen kuitenkaan haittaa. Talo jossa hän asui on kokoluokkaa "Madonnallakin on pienempi", joten tuskin siihen kukaan ihan nobody tulee aikanaan muuttamaan. Which is nice, noin niinkuin turvallisuuden puolesta. Todennäköisesti joku hallituksen pamppu raijaa kamansa sinne aikanaan, ja sehän meinaa taas kaduilla partioivia sotilaita naapurustolle. Mikä tietysti on ihan hyvä, niin kauan kunhan militäärihenkilöt eivät osoittele pyssyillään tännepäin. Rosmoja saavat kyllä minun puolestani kurmoottaa. Nyt ei ihan hirveästi tosin stressauta tuo turvapuoli. Talossa on muurin päällä sähköaitaa joka lyö kosketettaessa isot hälyt päälle. Ja taitaa se antaa vielä jonkun voltinkin tykö. Pitäisiköhän tilata kylän sepiltä jokin kiva tekstillinen metallikaari vielä portin päällekin? Lisäksi saatin vielä Tessa ja Shebakin muutettua tänne rähjäämään. Tytöt ovat suhtautuneet uuteen tulokkaaseen aika neutraalisti. Tai siis kyllähän U:n naama taisi jonkun lipaisun kuin huomaamatta saada ensi esittelyssä. Sheba koittaa jopa rauhoittaa eetumaisesti nuolemalla ja kuonolla tökkimällä U:ta jos pieni alkaa itkuhommiin.

Kaikki huonekalut täällä ovat vielä Rogerin. Hän antoi meille tehtäväksi myydä ne mitä emme itse tarvitse. Baarikaappinsakin se jätti tänne. Siinä kuulkaa kuuluisi maksan vihellys täältä napapiirille asti jos mokoman ottaisi oikein työn alle. Tilitellään sitten jäljestäpäin Hanoin suuntaan matkaavalle turskalle rahua tilille. On vähän hassua kun omat tavarat ovat tuossa 300 metrin päässä ruotsalais-kanukki pariskunnan käytössä. Kuun lopussa olisi sitten tarkoitus roudata (tai siis roudauttaa. Massa ei täällä aio kantaa yhtäkään kapioarkkua mökille säilytykseen) omat soffat sun muut tänne. Rogerin talonahan tämä tulee ihmisten puheissa pysymään varmaan iät ja ajat. Kaveri viipyi kuitenkin Malawissa rapia viisi vuotta, ystävystyen lähes koko Lilongwen kanssa. Ikävä tulee miestä väkisinkin. Täällä kun ei enää ole jäljellä alkuperäisistä kavereista kuin pari hassua tyyppiä ja välissä tutuiksi tulleetkin alkavat olemaan sopimustensa loppupuolella.

Likka on seonnut täysin. Se menee nukkumaan joskus seitsemän aikoihin illalla ja päiväunetkin maistuvat kerrallaan jonkun parin-kolmen tunnin verran. Missä on se mukula jota piti alvariinsa heijata että se puoli tuntia päiväunta saataisiin täyteen?

edit: Joo-o. Kirjoittelin eilen noita sormenpäitä. Emppa aloitti duunit öylössäpäivin, joten nyt meillä on alettu tutustumaan tuttipulloon. Voi helvetin saatanan perse ja vielä jokunen kirosana siihen päälle. Neiti nukkuu kyllä edelleen päiväunensa hienosti tuonne kahden-puoli kolmen korville. Sitten alkaa nälkä vaivaamaan ja shout will rise again. Taidan lopettaa hyvin alkaneen tupakinpolton lopettamisen.

Malawissa ei ole ihan ihmeitä muuten tapahtunut. Joku koijari oli jäänyt kiinni työpaikkahaastattelussa kun hän oli kertonut haastattelijoille olevansa Bingun sukulaisia. Hei haloo nyt taas. Repomiehen ja Pöystin sanoin: 

"Vaarilla on saari se vaarin saari on. Martti Ahtisaari sai nobelpalkinnon. Ai ai vaareja, joita ei Nobel palkita. Mutta meidän vaarilla Nobel-pysti on."

"Onko Martti Ahtisaari muka sun vaaris?"

"Ei kyllä ole. Jumalauta. Itseni riimittelin pussiin."

Nsanjessa ihmiset eivät suostu muuttamaan joka vuosi tulvan alle jääviltä alueilta pois. Syy tähän on se, että muuttaessa ihmiset menettäisivät jokavuotiset avustuksensa. No tämähän on tiedetty entuudestaan. Nyt kuitenkin jopa hallitusta edustava taho sanoi ääneen tämän.

Malawiin on tullut muutamiin paikkoihin Länsi-Afrikkalaisia kauppiaita jotka ovat a) palvelullaan ja b) ihan vaan pitämällä kauppojaan auki onnistuneet valtaamaan päivittäistavaramarkkinoita paikallisilta yrittäjiltä. Karmea poruhan siitä on noussut. "Tulevat tänne ja vievät meidän työt..."

Lehdessä oli malawilaisen toimittajan vertailua Malawin ja muiden Afrikan maiden välillä asian tiimoilta. Hän ihmetteli sitä, että Malawissa kaikki liikkeet sulkevat ovensa lounaan ajaksi ja päivä päätetään viideltä. Vertailukohdaksi hän otti Ugandan, jossa liikkeet ovat auki puolille öin. Siinä missä Malawissa kauppa aukeaa yhdeksän-kymmenen aikoihin, aukeaa se Ugandassa puoli kahdeksalta. Ja behold: juttunsa lopuksi kaveri haukkui malawilaiset liian laiskoiksi parantaakseen omaa elintasoaan.

Lisää näitä yksilöitä tänne niin täläl maalla voi olla toivoa.