Opettamista sekä koulun sisäiseen tiedottamiseen kyrpiintymistä oli tämä päivä. Piti olla näes sillä viisiin, että meikäpoika vetelee neljä ensimmäistä lessonia ja lähtee sitten salille sydänkohtausta hommaamaan. Kilin pienet kellit!

Eijollusitten kukaan maininnut mulle että Standart kutoset ovat reissussa jossain näreessä, ja heidän mukanaan vaeltelee tietotekniikan opettajakin. Lisäksi kirjastotuntien pitäjä-täti oli sijoitettuna yhteen kolmosluokkaan avuksi. Eli siihen kuivui aikainen kotiinlähtö. Onneksi liikunnanopettajat olivat paikalla ettei tarvinnut uimaopetustakin antaa siinä koulun omassa 25-metrisessä altaassa. Kyllä jonkun pitäisi opehuoneen käytävän ilmoitustauluun merkitä tarkasti että mitä erikoista tällä viikolla on. Tai edes kuukausisuunnitelmaan. Koska koulu toimii monessa eri talossa pitäisi toisista rakennuksista jonkun sitten välittää tämä tieto pitkän matkon takaisille. Ja muille joustaville opettajille kanssa.

No, tällä kertaa mä olin sitten se joustava opetusratkaisu. Eihän siinä mitään. Onhan noita ATK-tunteja tullut ennenkin vedettyä ja kirjastossa käytyä. Suomalainen opettajankoulutus (tai oikeastaan "oppisopimus" OKL:läni) näytti kyntensä ja hyvin meni.

Tekevät/toteuttavat sitä uutta opetussuunnitelmaansa. On vähän alkanut kuulua parkua vanhempien joukosta. Lähinnä aasialaispuolelta. "Mitäs helvetin koulunkäyntiä se tuollainen esiintymistaitojen sun muiden hiominen on? Missä on raaka matematiikka? Jaa että sitä koitetaan jotenkin niinkuin kokeellisestikin opetella? Nythän on niin jot myö ollaan hävitty tää sota. Vejä kenttäoikeuteen! Kynää ja paperia matematiikkaan tarvitaan."

Eli on vähän töksähdellyt tuo koteihin(kin) tiedottaminen. Brittisysteemi on amiraali Nelsonin ajoista asti toiminut ihan hyvin, joten mitäs sitä muuttelemaan? Jos tälle tielle lähdetään niin kohta ei ole kriketissäkään teetaukoa! Vanhemmat näkevät muutoksen siis pahapahana, tietyllä tavalla ymmärrettävistäkin syistä. He ovat omien alueidensa eliittiä, käyneet sisäoppilaitokset sun muut ja hyvin on pärjätty. Nakerretaanko tässä nyt heidän lastensa jalustaa? Ovat useat perheet nyt aloittaneet varsin rivakan kirjekampanjan, ja opettajilta tivataan vanhempainvarteissa yhtä sun toista. "Mitkä ovat sinun tavoitteesi opettajana kasvamisessa?" Eräskin naismaikka laukaisi tänään että: "Mitäs se niille kuuluu? Mun tavoitteena on päästä kesäkuuhun ilman että lyön ketään." Nice. Ihan hyvä on koulun ilmapiiri...

Totuuden nimissä: On niillä maikoillakin aika paljon tuon konstruktivismin kanssa handlaamista. Viisivuotiaat portfolioimassa ja Aanelosen kanssa itsearvioimassa (hymynaamoja piirtelemässä toki, mutta että sen ikäisille kyssäriä "millainen oppija mielestäsi olet?"...)

Kualikääryleitä värkkäilin eilen. Tänään ovat ehkä vuorossa lihapiirakat. Tii-ti-dii-tii-tittiri-dii-dii ja muut Jaakko Kolmoset vaan sinne pohjoiseen.