Niputetaanpas tässä NHL-pelin tauolla viikonloppua:

Olen kohta pyörätön ihminen. Siskolikka mitä ilmeisimmin siis ostaa kiesini. Hjuva homma. Taas yksi risti vähemmän kannettavaksi. Plus että raha on kiva juttu. Pitää nimittäin meikäläisenkin ostaa hellesäähän sopivia jakkupukuja tms.

Grillaminen on mukavaa hommaa. Kaverini (siis se sama paskiainen, jonka piti tulla soittamaan...) luona olin. Näin kummipoikaa, ja kummipoika näki koiraa. Ilta siinä meni, mutta aamulla kaksivuotias ei enää huutanut kun dogi nuolaisi naamasta. Piti sitä itseasiassa ihan hyvänä hommana. Vähän pienellä oli toki hakusessa se, mitä koira osaa. Olisi mäyrän pitänyt heittää pupu takaisinkin...

Kääntäjällä on uusi hieno tietokone. Ihan mukava oli häntäkin nähdä. Ja punkkista koiraansa. Ei tullut enää paskat fiilikset.

Saan kuulemma huomenna kunnon ulkokuvia Malawin kämpästä. Jotta voin alkaa suunnitella puutarhaa. Minähän puutarhaheterona Emppa mua oikein pitää? Eipä silti, tuhat kuvaa kertoo enemmän kuin rikkinäinen laskukone.

Helsingissä kävin katsomassa Empan postit. Siellä ei ollut mitään ihmeellistä. Paitsi törkeät veronpalautukset. Oudolta tuntui mennä tyhjään kämppään, mutta toisaalta siitä tuli ihan kivakin fiilis. Kivaahan siellä on ollut olla. Nyt se tosin oli paaaaljon siistimpi kuin normaalisti.

Vappu tulee. Siskolle menen grillaamaan (ja juomaan ainakin talvirenkaat kiesistäni.) Tiistaina ilman ja kunnon mukaan sitten katsomaan Ullanlinnaa ynnä tuttuja. Jos on kylmä/tulee taivaalta ämmiä äkeet selässä/ei vaan pysty en mene. Kiva olisi kyllä nähdä sitäkin seurakuntaa.

Töihin ei huvita mennä huomenna. Harrastenäyttely. Toisin sanoen yhdeksästä yhteen Pokemonkortteja ja hamstereita. Eikö sitäkin olisi voinut pitää jonain helmikuisena lauantaina?

Jaha. Peli jatkuu.