Lehdessä on taas hieno juttu kansan sankarista ja todellisesta filantroopista. Tarkoitan tietysti entistä presidenttiä ja UDF-puolueen nokkamiestä Bakili Muluzia. Kaveri aikoo olla taas ehdolla presidentinvaaleissa 2009 (jos niitä järjestetään), ja valmistautuminen kovaan koitokseen on jo alkanut.
Herra Muluzi pitää varsinaisesti majaansa Blantyressä. Ukko oli mennyt ilmoittanut keskiviikkona menevänsä sinä ja sinä kellonlyömänä paikalliseen Metro-kauppaan ja kuittaavansa kaikkien ostokset omasta pussistaan.
Hirvittävä kaaoshan siitä oli syntynyt. Kauppaan oli rynninyt satoja immeisiä. Muluzikin oli tullut paikalle, ja nähtyään väen kassavan ostoksiinsa kaikkea polkupyöristä lähtien hän oli viheltänyt pelin poikki. Ei hän tätä tarkoittanut. Uudet ohjeet olivat olleet että päivittäistavarat (leivät, ruokaöljyt, saippuat jne.) hän maksaa mutta kenenkään on turha odottaa uutta ruohonleikkuria hänen piikkiinsä. Olipa ukko tehnyt itsekin jokusen ostoksen ja poistuessaan jättänyt avoimen shekin kassalle.
Eilen oli sitten tullut laskun aika. 21 miljoonaa. Miljoonan ollessa sellaiset 5 tuhatta euroa voi jokainen tykönään ynnätä paljonko tuo loppulasku on. Voin auttaa laskutaidottomia sen verran, että kyllähän se yli sadan tonnin menee. Leipä täällä maksaa puoli euroa ja ruokaöljy puolitoista. Kiinalaisen fillarin saa viidelläkympillä. Lienee fyysisesti mahdotonta että ko. kauppa olisi ehtinyt Muluzin mainitsemia tuotteita premisseistään ulos suoltamaan tuon summan edestä. Ja on siinä Blantyren leipureilla ollut hiki kun tuota leipävuorta ovat vaivanneet. Pesuainetta tuolla summalla saa semmoiset 40 000 kilon pussia. Jos vaikka joka toinen olisi ottanut itselleen velocipedin, olisi siitäkin tullut semmoiset tuhannen munamankelia. Eppäilen että kaupalla ei moisia varastoja ollut. Ettei olisi tilaisuus kauppiaasta pitkäkyntistä?
Anyway. Muluzi sanoo tämän päivän lehdessä että hän ei muuten maksa tuota laskua. Ja mielestäni ihan oikein tekee hän. Ok, vähän tyhmähän tuo eka "mennään taksilla, minä maksan"-ilmoitus oli, mutta joku roti noihin kusetusyrityksiinkin.
Huomenna mennään vissiin pitkästä aikaa järvelle. Ei meinaan pitäisi enää olla vesisateesta vaaraa. Sunnuntaina Malawin Liekit pelaavat ystävyydessä, yhteistyössä ja avunannossa Namibiaa vastaan täällä Lilongwessa. Koetan olla paikalla sielläkin.
Toivottavasti makkarakeisarin pulju siirtyy myöskin alkavissa finaaleissa pimeälle puolelle. Ei aina jaksaisi sitä "Koo-Yyy-Ärr-Pee-Äää-KÄRPÄT! puolen Suomen pohojosesta"-meininkiä.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.