Niita pirulaisia on tullut hinkattua pari paivaa. "I don't get it" on yleisin luokasta kuuluva kommentti nailla tunneilla.

Asiahan on nimittain niin, etta prosentit tulevat taalla esille vaatimattomat kolme vuotta aikaisemmin kuin Suomessa. Vai olikohan prosenttilaskuja jo Rikala-Ilmavirta-Streng vitosessa?

Eli siis Piagetista ja muista hopohopo kasvatuspsykologeista huolimatta brittisysteemissa yhdeksanvuotiaat koettavat alyta sadasosia. Ja huomenna vasta riemu repeaakin kun aletaan vertailemaan murtolukujen, desimaalilukujen ja prosenttilukujen yhtalaisyyksia. Siina eivat kuulkaa paljon palikat ja taulukot auta kun liian nuorille oppia koitetaan takoa lanttuun. Turhauttaa vahan muksujen puolesta. Kolme oppilasta kahdestakymmenesta on talla hetkella jollain tavalla karryilla asiasta. Enka mina omista epailyistani huolimatta nyt niin paska maikka ole.

Matikan kirjat ovat taalla myos veikeita. Tuntia kohden on 7-10 laskua, mutta esim. prosenttien kohdalla kirjoissa ei ole minkaanlaisia ohjeita/apuja. Edes tehtavissa joissa on tarkoituksena laskea varitettyjen palikoiden osuus kokonaisuudesta ja muuttaa nama sitten prosenttiluvuiksi ei ole minkaanlaista kirjallista ohjeistusta. Niissa on tehtavanumero ja palikkarivi. That's all. Vahan helpomminkin nama asiat kai voisi tehda?

Muuten koulupaiva on taas mennyt ihan kivasti. Mukulat ovat musiikintunnilla (tupla) ja meikalainen hengaa ympari nettia.

Eilen tosiaan satoi. Se virkisti. Mika ei virkistanyt oli liian myohainen nukkumaan meno, joka kostautui sitten tana aamuna. Kaytiin nimittain vieraiden kanssa syomassa etiopialaisessa ravintolassa ja sen jalkeen expat-leikkikentalla eraassa baarissa. Etiopialainen ruoka oli. Tai siis soosit olivat hyvia, mutta ideaalisiteen oloinen latty, johon soosit kaarittiin oli perin mielenkiintoisen makuista. Ehka jopa vahan pahaakin. Eipahan tarvitse toiste maistaa.

Viikonloppua ja Merseysiden derbya odotellessa. Down with redshite and you'll always walk alone!