Olipa kerran.

Siinäpä kukkea aloitus blogille, joka tulee käsittelemään "mieshuoran" elämää Afrikassa.

No joo-o. Tilannehan on se, etä vaimoni lähtee 9.4. Malawiin YK-hommiin&palkalle. Viisari nousee 26.6. juhannuskrapulassa SuperCaravelleen etsimään Afrikan Tähteä. Saa nähdä löytyykö. Itsehän olen tähän mennessä aina aloittanut Cairosta, lentämällä.

"Mieshuora" tarkoittaa tulevaa työtilannettani. Sitä kun ei varmuudella ole. 85% todennäköisyydellä olen syksyllä Lilongwen expat-kakaroiden ja paikallisen eliitin kuvismaikkana. Saas nährä. Omistusasuntoisen omillaan toimeentulevan kolkytjarisat- jannun päähän on tässä takomista. Vaimo tosin on luvannut maksaa velkani.

Elikkäs täältä löydät alkuun tod. näk. ikävissään räytymistä ja kavereiden kanssa kupittelukitarisointihengausta. En myöskään unohda eri kulttuuriin lähtemisen aiheuttamaa jännitystä. En myöskään lupaa unohtaa mautonta huumoria, johon päätän tämän postauksen. Lähde on legendaarinen Pahakasika-lehti, vm. -89 (tästä numerosta löytyy Miihkalin luokkaretki), ja ajatuksena palindromi:

Neekeri rekeen

Näillä eväillä mennään.