Täällä ollaan Kamuzu Internationalilla venailemassa koneen lähtöä. Se lähtee tunnin päästä. Malawilaiseen tapaan meitä on jo kahdesti hoputettu kohti sitä yhtä ja ainoaa lähtöporttia. Minkä helevetin takia taas...

Kavereilla oltiin illallisella, joka käsitti kaikenlaisia täkäläisittäin eksoottisia herkkuja. Kuten esim. brietä.

Yllättävän vaikeata tää lähteminen kaikesta kitinästäni huolimatta on. Kun tullaan takaisin on moni kaveri taas pakannut laukkunsa etc. Lisäksi meidän nelijalkaiset pienet tytöt ovat varmasti aika ihmeissään kun meitä ei näykkään kotiin siinä viiden kieppeillä iltapäivällä.

Kiitoksia gallupiin osallistuneille. Lupaan pyhästi jatkaa näitä märinöitä Suomen päästäkin.

Jälleen kerran: Vamos!