Joulu se taas tulla jollottelevi. Moni siella Suomessakin varmaan miettii etta vetaisiko taman siisonin lahjat Visalle vai Masterille?

Taalla ei kansalle sattuneista syista noita tavarataivaiden ovia avaavia muovilapyskoja juurikaan myonneta. Siita syysta paikalliset sitten vippaavat yhtenaan fyrkkaa toisiltaan. Aina kuun viimeisena paivana piikit maksetaan ja sama rumba alkaa alusta. Olen kerran nahnyt kun aikuinen pukumies tilipaivana kirjaimellisesti konttasi nettikahvilan vieressa olevan aukion toisen laidan pusikoissa. Olivat ilmeisesti duunikaverit aukion toisella laidalla ja jos ryomija oltaisiin nahty, olisi seurauksena ollut velkojen maksua/perintaa... Tama siis ylimielisen ja pilkallisen lankkarin aivoilla ainoana jarkevana selityksena tapahtumalle. Saattoihan se olla joku antropologis-humanistis-kulttuurillinen alkuperaiskansan rientokin. Mista mina tiedan?

Asiaan sano Juhantalo. Patrick ja Suziehan meilta taloaan varten ovat jo rahaa lainanneetkin. Samoin on velkakirjan tehnyt myos toinen yovartija. Ei taloa varten tosin. Tanaan oikein kohteliaan aplicationinsa toimitti paivavartija. Kaksi jalkimmaista pyysivat ja saivat (tama jalkimmainen saa rahansa huomenna) n. kuukauden tilinsa. Vanha yovartijan kyrpiainen otti puolet ennakkoa meidan heille maksamasta palkanlisasta. Joulu tulee ja kotikylaan pitaa saada lahetettya rahaa/maissijauhoja/mita vaan. Kyllahan heille mielellaan apua suo.

Toivottavasti maksavat takaisin. Ja maksavathan ne, uskoisin. Meilla on nimittain aika leppoista olla toissa. Ei oikein jakseta olla siirtomaaherroja naes. Vaikka eivat maksaisi, emme me jaisi tappioita hirveasti suremaan. Siina vaan joutuisi antamaan lahdot hyville nuorille hepuille. Taman jalkimmaisen kanssa teimme diilin etta koirien pitaa olla kunnossa meidan palatessamme lomalta tammikuussa. Jos ovat, vahennetaan velkasummaa viidenneksella.

Tanaan ei ollut tyopaiva, joten ehti taas laskemaan tj-luvun. 19 on se.