Olin salilla viikon tauon jälkeen. Hikeä pukkasi.

Gymin juoksumatot ovat olleet nyt remontissa kohta kaksi kuukautta. Niitä on kaksi, ja yleensä ainakin toinen on out of order. Sähkömoottorit sökönä näes. Kyllähän niitä käy joka päivä paikallinen sähkäri tekohengittelemässä, mutta tulokset ovat vähän huonot.

Tämä onkin aiheuttanut sitten 20 minuuttia per asiakas-säännön. Juosta jytistelin vartin ja eteeni/taakseni/sivulleni tuli jälleen sama erittäin tukeva Malawin täti kärkkymään vuoroaan, kera salin personal trainerin, joka ystävällisesti muistutti mua ajasta. Ok, 20 min. tuli täyteen. Luovutin maton tädille ja siirryin polkuergolle. Sanoin siinä vielä että jatkan tamppaamiseni loppuun sitten kun täti lopettaa.

Joopa joo. Se saatanan läski hinkkasi, mun liukukytkinomaisista sanomisistani asteikolla: ystävällinen kysymys----> ihmettely---->suoranainen vittuilu, huolimatta tupla-ajan. Trainer levitteli käsiään vieressä. Hyvä ettei rasismikorttia vedelty esille. Jännä miten täällä säännöt koskevat kaikkia silloin kun niissä on oma etu kyseessä. Lähdin saunomaan, sillä tulihan siinä sivussa sitten tunnin verran duunattua kaikkea muuta.

Tästä suivaantuneena kyselin sitten ilmaista jatkoa kortilleni respan puolella. Sanoivat että onhan se mahdollista ja olivat pahoillaan.

Altaalla oli taas uimakoulupäivä. Vetäjänä oli ehkä paskin koskaan missään uimaopettaja. Siellä se lähti n. 6-vuotiaille opettamaan uimista suoraan vaparista ja miten siinä viedään kättä eteen.

Salin pukuhuoneessa olikin sitten hilpeä tunnelma. Siellä oli neljä n. 12-vuotiasta paikallista kloppia. Räppäsivät. Huonosti. Sanoin heille että nyt kyllä sattuu valkoisenkin miehen korvaan, joten ei toi nyt ihan putkeen mene kun näin pääsee käymään. Siinä sitten jaariteltiin, ja lopulta olin kavereille rumpukoneena ja he ghettosivat menemään. Ehdottivat että meidänhän pitäis perustaa bändi. Ihan mukavia veijareita olivat. Tuli siis musan tuntikin vedettyä otona.

Ja tulihan sinne toki siivoojapoikakin taas jotain tähdellistä tekemään.

Tällaista tästä kehitysmaasta tällä kertaa. Toisilla ne kolerat vaan jylläävät ja täällä nillitetään juoksumatoista. Tekopyhää, niin tekopyhää.

Loppuun turvallisuuden tunnetta linkistä.