Joutuu rannalla makaamaan ja semmoista.

Vetäisin aamulla puolitoista kilometriä Njassajärvessä. Päätin sitten kunnon protestanttina mitata askelmitalla jotta kuinka paljon sitä tulikaan polskittua. Virhe! Kuumalle hiekalle ei passaa mennä kävelemään edes vesirajaan. Nyt on meinaan joka ikisessä vasemman saappaan sisuksen varpaassa vesikellot. Perkele.

Lounastakin sain. Lounaan konsepti on ehkä hieman hakusessa kun eteen kannetaan kaksi järkälettä sisäfilettä normi-emmeiden kera. Eihän se nyt ihan Lohen Tampesterin kilon pihvi ole, mutta ihan riittävästi. Puolitoista lihanköntsää jaksoin kunnes tuli stoppi. Oikeastaan se viimeinen puolikaskin meni vanhan kunnon "maailmassa on NIIN paljon nälkää näkeviä lapsia että...". Aika Atkinsia.

Siinä samalla katselin paikallisten konferenssiosallistujien kiemurtelua Empan edessä. Majoitukseen kun on jokaiselle annettu kolmen päivän rahat. Osa porukasta suuntasi kuitenkin jo tänään bäk Lilongween, ja heille Emppa sitten ilmoitti että "sori pojat mutta mä en millään pysty selittämään budjettiosastolle hotellilaskun ja myönnettyjen päivärahojen epäsuhtaa. Niin että teidän pitää kyllä nyt  palauttaa sitten osa fyrkasta." Voi jessus sitä kiemurtelua ja "joo mutta kun me matkustetaan yötä vasten"-yrittelyä. Pitää oikein nostaa vaimolle hattua kun se osaa olla hienosti kohteliaan jämäkän vitharmittava.

Muuten ei taas itään uutta. Baareissa raikaa "ala la la la long push it push it some more" ja kaiken kaikkiaan paikka on kuin tehty OKL:n kurssimatkaa varten. Suosittelen.