Meikäläisestäkin tuli sitten vihdosta viimein äijä. Ostin meinaan elämäni ensimmäisen ruohonleikkurin. Ihan oiva peli näkyis olevan, Briggs & something koneella varustettu etelä-afrikkalainen wanna-be Stiga. Nyt puuttuu enää lumikola. Jallukolahan mulla on jo monasti ollutkin.

Tai niin no. Moottorisahaa uupuu kanssa vielä. Ja Merssssccchheeeedestä.

Blantyre näyttää taas ihan kaupungilta, ainakin Lilongween verrattuna. Meinasin selälleni lentää Game-kaupan tavaranhakupisteellä. Siellä malawilaiset lajittelivat kauppakeskuksen jätteitä! Ihan oikeasti. Lilongwessa ei varmaan lajitella, vaan kaikki dunpataan jonnekin. Ihan ymmärrettäväähän tuo lajitteluinto toisaalta oli. Täällä meinaan on useita firmoja jotka tekevät rahansa lasi-, muovi- ja metalliromusta. Me liked that a lot.

Eilen sai navan täydeltä taas pihviäkin. Grill 21:sen pippurinen sisäfile hakkasi Capessa nauttimani noin 10-kimuna. Ammu oli jopa onnistuttu jättämään mediumiksi. Kuten pyyntö oli. Pääkaupungissa vastaavan pyynnön sattuessa eteen kolahtaa joko vielä suurin piirtein potkiva tai sitten erittäin veri well done elukan palanen. Taitaa siis olla niin, että se Lilongwe on aika böndeä, malawilaisittainkin. Ja sillä laillahan esim. Gamen varastoporukka sanoikin kun halusin kurkata nurtsikoneen boksiin että kaikki kamat ovat siellä. Eivät ne siis vastustelleet mitenkään, varsinkin kun sanoin että mulla on suht pitkä matka tulla hakemaan puuttuvaa kaasuvaijeria tuolta Central Regionilta.

Lämpöisempääkin täällä on, mikä tietysti aiheuttaa näinä päivinä vähän jykevämpää vesisadettakin.

Kaiken kaikkiaan kaikesta näkee että mikä se maan todellinen pääkaupunki onkaan. Paikalliset ovat selkeästi varakkaamman näköisiä, harvemmalla taajuudella törmää mm. aivan totaalisiin resupekkoihin tuolla kaduilla. Tottakai niitä täälläkin on, samoin kuin kerjääviä lapsia. Kuitenkin tänne ajaessa lähes jokaisella kylän/kaupunginosan naisella oli tekotukkaa päässään ja näki että tällä viikolla on jopa käyty pesullakin... Eli kunpa koko maan tilanne saataisiin edes tälle tasolle.

Matkalla katseltiin maissin kasvamista, ja jopa meikäläisen farmarin silmä sanoi että aika hyvältä näyttää. Siis viime vuoteen verrattuna. Sadetta on nyt tullut sopivasti. Toivotaan että sama tahti jatkuu.

Huomenna sitten taas ajellaan Lilongwe cityyn katsomaan josko meiltä olisi tällä välin varastettu vaikkapa talosta katto. Tai Patrick ja Suzie.

Lehdistöstä poimittuja vielä: Muistattekos kun kerroin täkäläisestä valtion tukemasta lannoitejakelusta? Ja siitä kuinka tässä projektissa on aina silloin tällöin vähän epäselvyyksiä? Siis siitä jutskasta, jossa goverment jakaa viljelijälle kupongin jota vastaan saa sitten 50 kilon bägin a-lautaa maissin juurelle laitettavaksi.

No, nyt täällä Blantyressä oli jäänyt fakkiin joku paikallinen bisnesmies vaatimattoman kuponkierän kanssa. Ukolla oli ollut 26 000 lannoitelappua. Jos se olisi saanut kuitattua apupaskat varastoista ulos, olisi niiden arvoksi tullut vaatimattomat 2,6 miljoonaa euroa! Ma kusun vaan että miten tääkin on vaan päässyt sattumaan? Ei varmaan ole tää jamppa ainoa joka jostain on näitä lappuja saanut. Sitten eikun säkit kuorma-autolla hups vaan rajojen yli Sambiaan tai Moziin ja itse Pattayalle.

Lilongwessa oli koulun seinä tullut alakoulun oppilaiden niskaan vesisateiden johdosta. Ei kait henkeä kuitenkaan yhdestäkään lähtenyt, luita vaan poikki. Tää koulu oli rakennettu 1983, ja sen jälkeen ylläpito on ollut kuulemma lomalla.

Inflaatio sapuskan osalta huitelee tällä hetkellä kahdessatoista.

Hallitus meni ja sanoi että bensan hinta pysyy ennallaan. Toissa päivänä barreli oli 41$. Täkäläinen gason hinta on juntattu 251:teen silloin kun se n. 160 litraa maksoi 135$. En näe enää järkeä moisessa touhussa. Tuo hinta meinaan on aivan varmasti jo kehityksen jarruna. Vaikka toisaalta: Lahjoittajat vaan isontakoot kuljetusbudjettejaan. Kyllä se siitä. Valtion taholta täällä ei kyllä ole kerrottu mihin nuo ylimääräiset verotulot ollaan ohjaamassa. Varmaan poliitikkojen uima-altaiden veden pinnan nostamiseen kahdella tuumalla...