Paivaa taas. On pidellyt vahan flunssaa sun muuta, joten tama nettielama on sita kautta pikkuisen jaanyt.

Mitas sita kertoisi? No, ainakin sen, etta lauantaina pidettiin laksiaisia meilla. Porukkaa oli, mutta moni toki peruikin. Ihan kivasti siina aikaa (ja muutakin kuitenkin kului). Itetekemia tortilloja sun muuta herkullista syopoteltiin ja luomaani "Little P."-sarjista ihasteltiin. Ideana ko. stripeissa on pienen lansimaisen koulupojan seikkailut kehitysavun parissa.

Huuhkajat olivat nakojaan voittaneet matsinsa. Kiva kiva. Malawi sen sijaan kavi ottamassa Norsunluurannikolla nenaan 5-0. En ole viela paikallisia lehtia nahnyt. Todennakoisesti niissa vaditaan valmentajalle kenkaa. Onhan Malawi kuitenkin ihan Ivory Coastin tasoinen joukkue, onhan? Jaa juu, jokunen ihminenkin oli ko. matsissa kuollut katsomon romahdettua. Saa nahda pistetaanko kovat lukemat taalla tuon tragedian piikkiin.

Muuta: Norjalainen kaverimme oli kotona parin viikon hautajaisreissulla. Viikon jalkeen teleoperaattorinsa oli soittanut ja sanonut etta "olette ylittaneet rajanne aika reilusti, siksipa suljemme liittymanne." That's strange, puhelin nimittain oli Malawissa, suljetussa talossa...

Hehee! Paivavartijansa oli varastanut talon avaimen, napannut puhelimen, un-lockannut PIN-koodin ja lainaillut sen jalkeen luuria kaikille, ihan vaan reteillakseen. Laskuerittelysta paattelivat taman. Laskuerittelysta, joka oli yli tuhannen dollaria.

Kaveri tunnusti, poliisi hoitaa asiaa. Luvassa on linnareissu vartsajampalle, mutta mielestani "sita yleensa saa mita tilaa". Huipein suoritus oli kuitenkin se, etta vartija oli kysynyt poliisiasemalla norjalaiseltamme "kai ma silti voin jatkaa sulla toissa, ma oikeasti haluaisin ja ma oon niin pahoillani..."

Ei taalla oikeasti ole ne kaikki inkkarit aina kanootissa.

Jaaha, hyppytunti paattyy.