Itsenaisyyspaiva meni. "Tummat vanhan miehen silmat tuijottaa. Jylhaa metsamaisemaa. Pellon reunaan sade rummuttaa. Uutta luoden kasvattaa. Lyhyin askelin kotiin kopottaa. Vanha veteraani taa. Elon ilta pian hamaraksi vaihtuu. Nyt jo tunnen ikavaa. On komppaniastaan jaljella enaa kaksi. Kaverit vierelta kadonneet. Kay rivit harvat viela harvemmaksi. Mutta tiedat totuuden. Suomi on tanaan sun. Kyronjoki sulle laulun saman toistaa. Muistojas ei kukaan vieda voi. Suomi on tanaan sun."

Aika hyvin tuon C G D Em-kiertoisen eilen muisti. En ole minkaan sortin patriootti, mutta jotenkin sita taalla tuli ajateltua enemman niita jatkia, jotka aikanaan pakon edesta rehasivat pitkin Kollaata summassa ampumassa.

Konsulin bileissa kaytiin. Tarjottavaa oli, mutta totuuden nimissa odotin vahan parempaa. Kototekoiset lihapullat cocktailtikuissa pelastivat kylla paljon. Suomalaispopulaatiota oli paikalla Blantyresta asti muksut mukaan lukien jotain 15 henkea. Olipa paikalla myos pari toimittajaneitostakin. Ovat tekemassa juttua Malawin luonnonpuistoista ja adoptiojutskista myos. Toivottavasti en murskannut neitosten idealismia ihan kokonaan.

Saatiin aikaiseksi oikein kuoro Maammelaulua varten. Sitten jengi veteli jotain kalliollekukkoillekin. Sieluni silmin nain Agit Propit pyorimassa haudoissaan. Kauppaopiston naisia ei laulettu lukuisista pyynnoistani huolimatta, which was sad.

En ilmeisesti saanut vielakaan reservin ylennysta saunamajuriksi tai vastaavaksi. Ja mita ilmeisimmin jai se vapaudenristikin taaskin saamatta. Osoitetaanko reklamaatiot presidentinlinnaan, SDP:hen vai suoraan SAK:lle?

Paivan numero on Kirk Muller/Saku Koivu. Vahiin se kay...