Hieno Lördagia kaikille täältä Pohjolan valkeasta kaupungista. Tai Itämeren tyttärestä, kuinka vaan. Vaimo lähti jutustelemaan imetyksestä ja muista kestovaipoista kaverille, minä taasen kuluttelen aikaani tiskaamalla sekä pesemällä astioita.

Tässähän tämä taas on mennyt. Likalle on nimi päätetty ja maistraattiin laput kiikutettu. Olipas vaikea homma. Koiralle on helppo lätkäistä joku Issakainen tai Peni nimeksi, mutta tässä piti olla pikkuisen tarkempana. Maria Hesus hänestä ei tullut. Eikä Innocent Bicycle. Ensi kuussa Vanhassa kirkossa neiti liitetään sitten kristillisen seurakunnankin jäseneksi ettei jää taivasyksiö saamatta. Isyysrahakin on tullut ja melkein mennyt, kiitos muun muassa veli rehtorin kanssa toteutetun antoisan Tallinnan risteilyn. Kierrettiin kaikki teatterit ja taidenäyttelyt, kaukaa.

Ihmisenä kasvamista on kanssa ainakin kertaalleen ollut havaittavissa. Oltiin lähdössä autoilemaan kohti Hämeen viljavia peltoja. Autoahan ei saa parkkiin sitten millään tämän slummin eteen, joten olemme olleet pakoitettuja säilyttämään ranskalaista patonkifenderiä hautuumaan reunamilla.

Kaikki oli pakattuna Pösööööhön ja koitti liikkeellelähdön hetki. Ei tarttaa. Kohtauksesta uupuivat vain Silvennoinen ja Kahilainen varispuvuissaan räkättämästä. Akkuhan se oli sipannut.

Yhden yhtä kirosanaa en lausunut, en kiljunut enkä edes stubingiksi laittanut. Viimeinen tosin johtui siitä, että stytytintä ei ollut pykälässä eikä automobiilin sytyttäjä luonnollisesti pelittänyt virran puutteesta johtuen. Ja miksi olisinkaan hermostunut? Missään ei näkynyt liekkejä, puhelin toimi, ei ollut pimeä tulossa, auto oli sievästi parkissa asutusalueella ja mistään ei vaappunut paikalle päihtyneitä mulibanjeja kertomaan että vika on varmaan puslassa.

Se autoilusta. Suomenlinnassa ollaan myös käyty likkaa hyppyyttämässä vaunuissaan mukulakivillä kuin popcornin jyvää, hulinoivia fudisihmisiä katselin tässä viikolla ja kesälukemistokseni ajautunut Sven Hassel on osoittautunut paremmaksi kuin Lännen Tiet sekä Cottonit yhteensä. Willerin Texin kanssa mennään ihan rinta rinnan, mutta veikkaisin että Tex vielä jää kuin Puttemans Svenin aloittaessa rajun, hurmioituneen kirinsä.

Huomenna olisi tarkoitus mennä katsomaan James Hetfieldin tanssi-ja salonkiorkesterin edesottamuksia. Pitäisiköhän mennä ennen sitä putoilemaan mereen Tokoinrantaan muiden joutilaiden lailla? Pussikaljoittelua en olekaan vielä kerinnyt harrastamaan...

Elikkäs kaiken kaikkiaan aika kuluu vaipanvaihdon ja molemminpuolisen järjettömän jokeltelun lisäksi erittäin korkeakulttuurisissa merkeissä. Which is nice. Kyllä siellä sitten taas saa pohtia kolonialismin perinnön sekä kehitysavun välisiä kausaalisuhteita ihan riittämiin. Ihan ulkoilmassa tapahtuva juoksumuotoinen eteneminenkin on ihan kivaa, mutta hiukan liikaa koettelee asfaltti edelleen wanna-be Väätäisen nilkkoja.

Ens viikolla onkin sitten jo juhannus. Laitetaan taas musta Supertripla pystyyn jos ei vaikka tule ennen sitä päivitettyä. Keliähän ei vielä tiedä kukaan, mutta siitä huolimatta:

Hukkuneet: Tämä on paha. Kuumalla sattuu ja tapahtuu enemmän. Sanon kuitenkin 4. Naapurin verkoilla vene nurin, suonenveto juhannuspäivänä saareen uitaessa sekä kaksi perus-saunareissussa sukelluksiin.

Tieliikenne: Nyt on ollut surullista lukea näistä kaikista kaheleista kietoutuneina pikku-Bemarinsa kanssa koivun ympärille. Veikkaukseni on 7. 2 motoristia lipat ulkokaarteeseen, yksi rekan nokan kohtaaminen Astralla tyttöystävän löydyttyä väärästä festariteltasta ja neljä sekakäyttäjää noin kolmen metrin korkeudelle kuuseen siinä Luikonkankaan pomppusuoralla.

Random: Sisältää veriteot ja teltassa grillaamiset 3. Yksi festaripuukotus, yksi auton katolla matkustaminen ja yksi Soneran mastoon kiipeäminen sen Etelävaltioiden lipun kanssa.

14.