Perjantai. Mistähän tulittaisi?
Olin keskiviikosta tänäpänään vaihteeksi sikaniskasovinisti-murhaaja-hakkaaja-paska. Ja muutenkin vastuussa pahuudesta.
Eli yksinhuolsin vaimon työmatkaillessa. Oli ihan hubaa aikaa. Enkä nyt tarkoita että "kivaahan se on kotona olla keskenään ilman pirttihirmua". Vaikka on se joskus. Sitä meinaan että tuo pieni eukko osaa jo niin paljon ja kertoo ynnä selittää niin, että välillä saa purra tosissaan huulta. Kuten esimerkiksi eilen. Tessa-koira öyhötti tuttuun tyyliinsä jotain ja U. joutui vähän nostamaan suojaustaan. Mitä kuulinkaan? "Voi vittu sun kanssas!"
He hee. Tämähän on nyt niin tuttu juttu kaikille pienten kanssa pelanneille että ketä se enää naurattaa? Varsinkin kun tuohan vain osoittaa perheemme (eli meikäläisen tässä tapauksessa) olevan aivan tapainturmelluksen kourissa. Tai sitten U. on oppinut laininsa päiväkodissa. Siellä missä kaikki kaiken pahan oppii...
Ke-to yönä pidin majaa sohvalla. Kaksi erää jaksoin, kolmannen ja kannunnostelut zoomailin sitten jälkilähetyksestä. Olkapää on vieläkin kipeänä, sillä saattaa olla että vähän nukuinkin matsin aikana. Ei ole hyvä sohva kyljellään nukkumiseen tämä. Canadiens muuten vei Bruinsin seitsemänteen peliin ja jatkoajalle... Sitä ei kuitenkaan, ihan oikein, muisteta. Yksi voittaa, muut ovat Islanders. Niin se on ja niin sen pitää olla tuossa lajissa.
Sain sähköpostia. Tulevan oppilaan mutsi haluaa tavata. Mikäs siinä, maksava asiakas. Vai olisiko pitänyt sanoa: "Sori. Palkanmaksu alkaa vasta elokuussa. Katellaan sitten." Tässä mallissa se olisi ollut periaatteessa ihan oikein. Mitä lähemmäksi päivä käy sitä vähemmän paineilen. Kyä se siitä. Käsi-oven-rivassa metodilla en uskalla kuitenkaan mennä. Ekaan kahteen kuukauteen.
En ole jaksanut lukea/seurata päivänpolitiikkaa. Ei napostele. Samaa paskaa siellä kuitenkin olisi. Ostin mä päivänä eräänä paperin ihan vaan shokkikuvan vuoksi. Oli jäänyt vastasyntyneeltä napanuoran sitominen puolitiehen ja incubaattorissa makasi verinen ruumis. Maan päälehden etusivulla tämä. Maailma on.
U:n täti-päiväkodinpitäjä-täti polkaisi lapsijooga-kerhon pystyyn. Pari kertaa viikossa hänen luonaan. Heh. Ekalla kerralla jok'ikinen mukula, siis nekin joilla oli jo uusi tarha, oli paikalla. Tänään oli... sama setti. Oli hyvä tarha se. Ai kiinnostaako U:ta asanat. No --ttu ei. Minuutin jos jaksaa pyllyillä matolla/tyynyllä/nurmikolla niin hyvä on. Pääasia siellä ovatkin ne kolme muuta tuntia.
Sosiaaliseen tapaamiseen mennessä näin, kaupungista päin tulevilla kaistoilla Lugogon krikettistadionin kohdilla, kovassa alamäessä siinä missä tie on rikki, kuudetta kuukautta, minibussin, boda-bodan ja pyöräilijän yhteenkietoutuman. Vai olisiko se sitten ollut koalitio? Anyway, pyöräilijä oli aika valmiin oloinen. U. ei nähnyt sitä joten ei siitä sen enempää.
Strafen edelliselle kommentille naurahdin kepeästi. Olenhan cosmopolitan-tupla vodkalla sekä muutenkin porvariston hillitty charmi.
Tasan kolomen viikon piästä aittelin kiivetä The Pihlajaan.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.