Monessakin mielessä. Päällimmäisenä mieleen tulee Japanin tämänhetkinen megaluokan autopesula, vaikkakaan se nyt ei ihan henkilökohtaisesti niin paljoa kosketa.
Olen tässä käväissyt taas pari kertaa mopokaupassa. En nimittäin ole saanut sitä ajantasaista rekisteriotetta. Alkuperäiseen kun oli laitettu faster, harder, scooterille väärä tyyppi. Oikestaan menin liikkeeseen suorituttamaan ekaa huoltoa, mutta tulipa samalla mieleen tuo asia.
Kaverilla, joka asiaa on hoitanut, on nyt ollut kolme kuukautta aikaa saattaa asia kuntoon. Arvannette varmaan onko asialle tehty mitään? Ei ole. Keskiviikkona herra ei ollut paikalla, mutta luurin välityksellä jutteli että pitäisi odottaa liikkeessä ("oon just tulossa...") ja sitten antaa mopo hänelle jotta se voitaisiin viedä rekisterikeskukseen verifoitavaksi. Sanoi myös soittaneensa mulle useasti... Se on vaan semmoinen juttu, että Orangelta(kin) saa puheluerittelyt... Joo ei. Annoin osoitteen ja puhelinnumeron, tulkoon hakemaan ja palauttamaan.
Ei tullut.
Eilen kävin kysymässä asiaa uudestaan. Tällä kertaa heppu oli paikalla ja sanoi, että "Wallahi se paperi on kello kolmeen mennessä täällä ja mä soitan sulle." Sanoin tulevani tänä aamuna uudestaan paikalle.
Wallahi niin. Sitten juttelinkin jo managerin kanssa. Sen jälkeen puhelin onkin soinut viiden minuutin välein kun kaveri on kertonut, aika hätääntyneenä, tekevänsä nyt hartiavoimin töitä...
Viime maanantaina kävin Ambrosolin koululla esittäytymässä sijaisuuspestejä varten. Se ei mennyt saatana soikoon yhtään niinkuin piti!
Nyt ne haluavat haastatella mua kahden vuoden vitosluokan pestin tiimoilta.
Perkele! Miten mä kerkiän millään tuhlaamaan vaimon rahat jos pitää itsekin käydä töissä? Burnout siitä seuraa, sanokaa mun sanoneen. Onneksi niillä on pari muutakin kandidaattia, mutta ei hyvältä näytä mun kannalta kun rehtori soittelee perään.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.