Otinpa tuossa eilen ehtoona toista kertaa käteeni Aleksis Veljen "Seitsemän kivestä"-eepoksen. Täytyy sanoa taas että onpa mahtava kirja. Samaan hengenvetoon pitää todeta, että ymmärrän kyllä myös kaikkia niitä mullisaukon poikia, jotka kansakoulussa toteutetun pakkoluettamisen seurauksena eivät koske pitkällä tikullakaan ko. teokseen. Aikas hassuahan se kieli on.
Tänään tulivat sitten laattamies & apuri. Uskomatonta. Vastahan heitä on melkein puoli vuotta odoteltu. Hupaisaa asiassa oli se, että huolimatta lukuisista tarkistuskäynneistä/meileistä/puheluista ukolla ei ollut hajuakaan että meidän makuuhuoneesta korkkailee 26 kiveä ylös. Kärsivällisesti ukko-ite kuitenkin naputti laatat ehjinä irti ja sementteerasi ne paikalleen.
Älytöntä taas on se, että ekaksi venataan puoli vuotta ja nyt äijät tulevat sitten huomenna ja pyhänä laatoittamaan&saumaamaan laattiat. Eikö tuota näin asiakkaan näkökulmasta olisi sitten voinut hoidella pois vaikka alkuviikosta? No. Ei valiteta kun kerrankin jotain tapahtuu asioille. Terassin moskiittoverkkoja ei kuitenkaan ole vieläkään näköpiirissä.
Na-na-na-naa-na-na-naa-naa. Thunder!
Illalla tulee Suomelle käkeen. Ei voi mitään.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.