Oltiin lauantaina suomiporukalla konsulilla saunomassa. Mukavaa oli. Taas opimme lisää Malawista. Sellaisia pieniä tarinoita vaan. Lähinnä malawilaisesta keskiluokasta. Itselleni moisen ihmisryhmän olemassaolo valkeni oikeastaan viime Ystävänpäivänä kun kalliin krääsän määrä meinasi jyrätä pienen ihmisen käsityskyvyn.

Suomessa ihmisellä, joka on saanut haalittua itselleen omaisuutta, katsotaan olevan oikeus nauttia tuosta omaisuudestaan. Täällähän tuo extended familysystem saa aikaan sen, että jos joku saa fyrkkaa, sen fyrkan käyttöoikeus on koko porukalla.

Tuo perinteinen ajatusmalli on kuitenkin murenemassa. Keskiluokkaiset perheet pitävät varallisuutensa visusti piilossa ja käyttävät rahansa ”salaa”. Samalla he syventävät taloudellista kuilua köyhien kylissä olevien sukulaistensa ja itsensä välissä. Mutta toisaalta: keskiluokan synnyttäminen on yksi keino saada tätä paikkaa nousemaan. Edes vähän.

Kuultiin myös ilkeä juttu vanhasta kaupungista. Siellä oli ollut viime viikolla kolme-neljä päivää levottomuutta/mellakkaa. Syynä oli paikallinen liikkuva poliisi. Olivat kytät pysäyttäneet kuorma-auton jossa oli ollut lastina laitonta puuhiiltä. Tai siis sitä ei saisi kuljettaa. Kaikki auton ja kuskin paperit olivat kunnossa. Auto oli kunnossa. Eli sakoilla olisi pitänyt selvitä. Kuskilta oli kuitenkin vaadittu 9000 paikallista rahaa lahjusta. Kuormurimies oli ilmoittanut että viime viikolla saitte justiinsa 7000. Nyt ette saa mitään. Sitten hän oli nostanut kytkintä.

Huono juttu. Poliisin tarinan mukaan heput olivat ampuneet ”pakenevan rikollisen” auton takarenkaita paskaksi. Kuormuri oli ruvennut heittelehtimään ja törmännyt sitten vastaan tulleeseen autoon. Kolme hengiltä.

Silminnäkijöillä, joita löytyi tapahtumapaikan keskeisen sijainnin vuoksi aika liuta, oli asiasta ihan vaan pikkuisen eriäviä mielipiteitä. Mutta siviilin sana vastaan poliisien sana... Kumpikohan voittaa?

Jostain syytä poliisi oli kuitenkin halunnut haudata kuorma-auton kuljettajan kaikessa hiljaisuudessa rikollisten hautuumaalle. Ruumista ei oltu meinattu antaa millään omaisille. Omaiset saivat oikeudelta luvan haudata ruumis, ja hepskukkuu! Ukossa oli kuusi kalashnikovin reikää. Eli sortovallan aseistetut sätkynuket olivat vetäneet surutta kohti jätkää, joka ei ollut suostunut heidän virka-asemansa väärinkäyttöön. Oli taas aika uskomaton fiilis tuon kuultuani.

Kulttuuriakin olen taas harrastanut. Ts. Olen tavannut Toivo Pekkasen ”Tehtaan varjossa”-teosta. Täytyy sanoa, että 1920-luvun suomalaisella kurjallistolla meni mitä ilmeisimmin n. tuhat kertaa messevämmin kuin kurjallistolla täällä tätä nykyä. ”Samalla planeetalla ollaan ja kummallakin on paljon järviä”... Eiks jeh Tuiskun Ana?

Toisaalta: ”Köyhyys on sitä ettei voi osallistua vallitsevaan elämänmuotoon”.

Nälkää täällä jo odotellaan. Tai siis lehtijutuissa alkaa olemaan paljon mainintoja siitä että maissipula uhkaa sen vuoksi kun vastuuttomat ihmiset trokaavat cornia rajojen yli. Ei se kyllä nyt ihan niin mene. Nälkä tulee, jos on tullakseen, tänne ensi talvena sen vuoksi. että viime vuoden budjettia ei saatu ajallaan kasaan. Siitä aiheutui lannotteiden jakelun myöhästyminen. Ja tuossa jakelussakin oli vähän toivomisen varaa korruptioineen sun muineen. Kelit täällä olivat ihan keskitason satoa lupailevat.

Onnea muuten vielä tanssijalle.