Ajelin äskettäin paniikkinappula-firmalta tänne Capital Hotelille päin. Jouduin pysähtymään eräisiin liikennevaloihin (joo. Täällä on niitäkin. Aika hyvin jengi niitä myös kunnioittaa.) ja näin erään yksityiskoulun tienvarsikyltin. Vihreän tullessa kehiin hihittelin itsekseni, ja ajattelin nyt jakaa kokemuksen täällä koko informaation valtatien kanssa.

Kyltissä mainostettiin primary- ja secondary schoolia. Siinä oli mainintaa myös nurserystä ja leluhuoneesta. Mikä sai meikäläisen hihittämään oli teksti "early leaning centre". En ole ihan niin pro tuossa enkussa että voisin keksiä sanalle "leaning" mitään järkevää kasvatustieteellistä merkitystä. Eli "learning"han siinä kait olisi pitänyt olla. Joku ihan pro voi vapaasti oikaista jos olen väärässä.

Mieleen tuli heti malawilainen tehokkuus työnteossa. Selvisipä nyt sitten senkin alkujuuret. Nojailua näköjään opetetaan täällä jo ihan pienestä pitäen. Onkohan niillä erilliset linjat toimisto- ja lapionvarsinojailua varten?

Tänään ei olekaan muuta kirjoitettavaa. Paitsi että kyllä mulle ne OPB:n mainitsemat eurot ehkä olisivat tulleet mieleen. Siellä olisin varmaan pukukopissa antanut vesuria tms. kinuskityökalua kipeälle akillekselle. Vaikka meneehän noita jänteitä aitureilta muutenkin. Kysykää vaikka Bryggaren Artsilta. Elävästi muistan vieläkin kun MM-pronssimies lyyhistyi aikanaan Kaurialan olympiastadionin tartaniin Kalevan kisoissa.

Katos vain. Sain mahdutettua pitkän, nopean ja komean urheilijan sekä Arto Bryggaren samaan itseäni sivuavaan tekstinpätkään.

Perkeles. Vaimo oli vetäissyt ennemmin aiotulla otsikolla.

Autokorjaamolla on aina kiva käydä. Niinpä poikkesin siellä taas tänä aamuna. Sattui näes pieni vahinko ennen lomia. Tuli jätettyä avattu juustonaksupussi autoon. Siellä se houkutteli puoleensa koko loman ajan hiirenperkeleitä kuin hajukumihylly ekaluokkalaista. Piti kyllä sanoa että "Pervitin-annos kaukopartiomiestä" mutta se sanonta onkin kait jo käytetty.

Emppa käytti kiesiä jo kertaalleen korjaamolla. Tuloksena oli viiden kuolleen jyrsijän poisto konetiloista. Ongelma tuntui ratkaistulta, mutta ehei. Haju autossa vaan yltyi yltymistään.

Sunnuntaina availimme sitten sisätilojen muovipanelointia. Hajunlähde onnistuttiin paikallistamaan auton vasempaan takanurkkaan. Mitään muuta kuin hiirenpaskaa ja jotain siemeniä ei löydetty.

Tänään korjaamolla kaaraa sitten purettiin vähän enemmänkin. Löytyihän se hiirenpesä. Paha vaan että se on jossain pyöräkotelon ja rungon syövereissä. Eli rälläkkä olisi ainoa toimiva ase Wunderbaumin poistamiseksi. Sellainen leveydeltään alle sentin kulkureitti siimahännällä on ollut. Eli no can do. Ainoa mitä asialle pystyy tekemään on antibakteerisen hajuntappajan ruiskuttaminen rakosesta ineen. Toivotaan että se auttaa. Edes vähän.

Korjaamo ei laskuttanut puolentoista tunnin rimpuilusta mitään. Annoin kuitenkin tippiä rottajahdissa olleille kahdelle kaverille pari sataa mieheen. Eli alle euron per naama. Eli n. heidän päivän liksansa. Pojat ainakin yrittivät tosissaan.

Mitäs muuta?

Parlamentissa (joka siis ilmeisesti käsittelee sitä budjettia edelleen) oli opposition toinen johtaja John Tembo letkauttanut aika pahan läpän. Terveysministeri oli lopettanut puhettaan kun vanha pappa John oli noussut ylös esittääkseen kysymyksen. Kunnianarvoisa MP oli sitten kysynyt josko terveysministeriö voisi ympätä seuraavaan budjettiin uuden mielisairaalan osaston avaamiseen tarkoitettua rahaa? Kysymykseen "Mihin tämä osasto pitäisi sitten avata?" oli Tembo vastannut että hän on ajatellut jotakin paikkaa tämän salin välittömässä läheisyydestä. "Kuulkaas sitä. Kuulkaapas mitä mies puhuu. Että huumorilla sitä poika äänestäjien kimppuun sano. Onpas siinäkin. Onpa niinkin. Hmhyhyyy,hmhyhyyy...Taira...rai...tai...ra...ra...rai."

Muuten aika menee Pekingiä vahdatessa. Kipaiseekohan Usain 200 metriä alle kahdeksantoista takaperin vai etuperin? Noita YU-lähetyksiä seuratessa on muuten käyrä noussut säännöllisesti punaiselle. Esimerkiksi miesten moukarin finaalin aikoihin ruutuun lykättiin kolme minuuttia kuvaa tyhjältä harjoituskentältä. Tai oli siellä pari tummaa kaveria raapimassa perperiään. Sitten heti perään siirrettin kuva naisten 400 metrin alkuerien lähtöpaikalle jossa vosut ottivat viisi minuuttia verkkareita pois ja liimailivat numerolappuja reisiinsä. Ei tullut ruutuihin voittoheittoakaan livenä... Kaiken kaikkiaan kenttälajeja ei tosiaankaan näytetä kunnolla. Ja kun niitä näytetään, puuttuvat statistiikat kokonaan. Olisihan se kiva välillä nähdä että mikä se kokonaistilanne esim. pituuspaikalla onkaan. Luojan kiitos kriketti ei ole kisalajina. Silloinhan ei muuta sitten telusta tulisikaan.

Joopas. On taas murhetta ankaraa kehitysmaassa. Saatanan porvari olen!

Oltiin lauantaina suomiporukalla konsulilla saunomassa. Mukavaa oli. Taas opimme lisää Malawista. Sellaisia pieniä tarinoita vaan. Lähinnä malawilaisesta keskiluokasta. Itselleni moisen ihmisryhmän olemassaolo valkeni oikeastaan viime Ystävänpäivänä kun kalliin krääsän määrä meinasi jyrätä pienen ihmisen käsityskyvyn.

Suomessa ihmisellä, joka on saanut haalittua itselleen omaisuutta, katsotaan olevan oikeus nauttia tuosta omaisuudestaan. Täällähän tuo extended familysystem saa aikaan sen, että jos joku saa fyrkkaa, sen fyrkan käyttöoikeus on koko porukalla.

Tuo perinteinen ajatusmalli on kuitenkin murenemassa. Keskiluokkaiset perheet pitävät varallisuutensa visusti piilossa ja käyttävät rahansa ”salaa”. Samalla he syventävät taloudellista kuilua köyhien kylissä olevien sukulaistensa ja itsensä välissä. Mutta toisaalta: keskiluokan synnyttäminen on yksi keino saada tätä paikkaa nousemaan. Edes vähän.

Kuultiin myös ilkeä juttu vanhasta kaupungista. Siellä oli ollut viime viikolla kolme-neljä päivää levottomuutta/mellakkaa. Syynä oli paikallinen liikkuva poliisi. Olivat kytät pysäyttäneet kuorma-auton jossa oli ollut lastina laitonta puuhiiltä. Tai siis sitä ei saisi kuljettaa. Kaikki auton ja kuskin paperit olivat kunnossa. Auto oli kunnossa. Eli sakoilla olisi pitänyt selvitä. Kuskilta oli kuitenkin vaadittu 9000 paikallista rahaa lahjusta. Kuormurimies oli ilmoittanut että viime viikolla saitte justiinsa 7000. Nyt ette saa mitään. Sitten hän oli nostanut kytkintä.

Huono juttu. Poliisin tarinan mukaan heput olivat ampuneet ”pakenevan rikollisen” auton takarenkaita paskaksi. Kuormuri oli ruvennut heittelehtimään ja törmännyt sitten vastaan tulleeseen autoon. Kolme hengiltä.

Silminnäkijöillä, joita löytyi tapahtumapaikan keskeisen sijainnin vuoksi aika liuta, oli asiasta ihan vaan pikkuisen eriäviä mielipiteitä. Mutta siviilin sana vastaan poliisien sana... Kumpikohan voittaa?

Jostain syytä poliisi oli kuitenkin halunnut haudata kuorma-auton kuljettajan kaikessa hiljaisuudessa rikollisten hautuumaalle. Ruumista ei oltu meinattu antaa millään omaisille. Omaiset saivat oikeudelta luvan haudata ruumis, ja hepskukkuu! Ukossa oli kuusi kalashnikovin reikää. Eli sortovallan aseistetut sätkynuket olivat vetäneet surutta kohti jätkää, joka ei ollut suostunut heidän virka-asemansa väärinkäyttöön. Oli taas aika uskomaton fiilis tuon kuultuani.

Kulttuuriakin olen taas harrastanut. Ts. Olen tavannut Toivo Pekkasen ”Tehtaan varjossa”-teosta. Täytyy sanoa, että 1920-luvun suomalaisella kurjallistolla meni mitä ilmeisimmin n. tuhat kertaa messevämmin kuin kurjallistolla täällä tätä nykyä. ”Samalla planeetalla ollaan ja kummallakin on paljon järviä”... Eiks jeh Tuiskun Ana?

Toisaalta: ”Köyhyys on sitä ettei voi osallistua vallitsevaan elämänmuotoon”.

Nälkää täällä jo odotellaan. Tai siis lehtijutuissa alkaa olemaan paljon mainintoja siitä että maissipula uhkaa sen vuoksi kun vastuuttomat ihmiset trokaavat cornia rajojen yli. Ei se kyllä nyt ihan niin mene. Nälkä tulee, jos on tullakseen, tänne ensi talvena sen vuoksi. että viime vuoden budjettia ei saatu ajallaan kasaan. Siitä aiheutui lannotteiden jakelun myöhästyminen. Ja tuossa jakelussakin oli vähän toivomisen varaa korruptioineen sun muineen. Kelit täällä olivat ihan keskitason satoa lupailevat.

Onnea muuten vielä tanssijalle.

Semmoinen meikäläisestä sitten tuli. Eli sain kuin sainkin kämppäni vuokrattua. Toivottavasti vuokralainen ei pistä sitä aivan morjenspaskaksi.

Täällä sitä ollaan taas. Matka meni olosuhteisiin nähden mukavasti (lentokoneen penkin eivät ole kylkiluuvammaiselle aivan Hästensin veroisia). Sain ensimmäistä kertaa oikein nukuttuakin Afrikan läpi. Lontoossa vähän tonkivat mun reppua kun oli unehtunut hammastahnat yms. sinne muun kaman joukkoon. Jonkin sortin aivovamman varmaan sain brittiläisen viihdekeskuksesta suoltuneen "Iron Man"-elokuvan takia. Hesus mitä huttua oli se.

English speaking modekin meni melko helposti päälle.

Yksissä yhdistetyissä tupareissa ja läksiäisissä kerittiin eilen jo olemaan. Samaltahan tuo meno siellä näytti. Eli ihan hauskaa oli.

Koirat seuraavat mua kuin hai laivaa. Vessaankaan ei saa mennä ilman että Tessa tulee oven taakse vahtimaan. Voihan se olla että klassisella lakanaköydellä suorittaisin "Kyllä lähtee"-tyylisen maastapaon vessan tuuletusikkunasta.

Autossa haisi tosiaankin kuollut hiiri. Nyt siellä haisee minttu-ilmanraikastimen ja kuolleen hiiren odöörin sekoitus. Jos mahdollista se on vielä karmeampi kuin alkuperäinen valkeakoski.

Ja mikäs päivitys se olisi jos ei politiikkaa/muita tapahtumia kertoilisi. Budjettia täällä ei olla saatu aikaan. Herra presidentti oli antanut eiliseen aikaa parlamentille. Jotkut MP:t sanoivat lehdessä että jos pressa malttaisi vielä viikon venata niin tää saataisiin kasaan. Herra pressa ei kait moiseen ole suostunut. Ainakin hän uhkasi käyttää vaikka armeijaa parlamentin tyhjentämiseen jos ei muu auta.

On päässyt ohi yksi huipea juttu. Vuonna 2007 malawin ylioppilaskokeet vuotivat ulos ennen aikojaan. Eli siis kysymykset olivat tiedossa kuukautta ennen exaameja. Paikalliset viranomaiset syyttivät Etelä-Afrikkalaista laput painanutta firmaa kolttosesta. Totuus oli kuitenkin se, että paperit maahan roudannut rekkakuski oli päättänyt tehdä itselleen tiliä pudottamalla matkalla muutaman lomakkeen tien varteen. Heh.

Viikon sisään Malawissa on päässyt tieliikenteessä hengestään 35 kansalaista. Yhden kuorma-auton kontolle meni näistä 30. Kuski olil ollut luonnollisesti tuhannen muusissa. Mikä tekee asiasta kiusallisemman on se, että safööri oli päässyt ennen onnettomuutta lahjomalla läpi kolmesta poliisin tiesulusta.

Jotta näin täällä taas. Vielä ei vituta. Katellaan tänään tuossa seitsemän aikaan uudestaan. Se alkaa meinaan potkupallon peluu tänään tuolla Englannissa.

Sillälailla. Viimoinen saunailta takana. Tässä YouTuben ja muun laajakaistan ihanuuksista vielä nauttiessa. J.M.K.E. teille kaikille. Tere Perestroika. Sekä Schunder Song! "Immer Mitten in der Fresse rein!"

Viiltää se. Paljon. Lykkäsi tippaa linssiin mökin grillikatoksessa oven sulkemisen jälkeen. Vaikka juu juu tiedän että eihän tämä Suomen kesä mikään todellisuus ole. Täällä kaikki kukkii niin nopeasti ja neiti kesäheinillä ruisrääkät vaan korvissa pesivät. Teretulemast marraskuu ja mandoliinipuu...

Se kun on vaan siinä että noita pieniä on niin mukava nähdä. Ja ei niissä vanhemmissakaan isommin vikaa ole. Elleivät ne sitten ole jotain 'tun rehtoreita... Jaksamista velihopea/t. Toivottavasti menee ja silleen. "Minkä tähden? No yhden tähden..."

Mitä mun piti sanoa? Niin. Aksu, Emmi, Jonne, Atte ja ketä muita teitä on/tulee. Pitäkää ittenne miehinä.

Ja kaikki isommat tallaajat saavat mun puolesta haistaa vaikka tuubillisen Airfixiä. OI! OI! OI! *virniö*

Toivottavasti ei tuule kovasti syksyllä. Tai muutenkaan.

Jos vetäis vielä pari kierrosta mäkihyppypeliä. Ja 2Face Idibian "African Queenin". Jälkimmäisen noin niinkuin esimakuna tulevasta. Chez n' Tembos.